tiistai 22. tammikuuta 2013

Ja kaikki tapahtuu taas samaan aikaan..

Sain kuulla viikko sitten, että minun pitää muuttaa. Johan olen tosiaan vuoden tässä asunutkin.. Pikatsekkauksella voidaan todeta;

*vapaita vuokra-asuntoja ei ole
*sopivan hintahaitarin myyntiasuntoja ei ole
*rahaa ei ole
*aikaa pakkaamiseen ei ole
*aikaa asunnon etsimiseen ei ole
*aikaa muuttamiseen ei ole

Toivotontako, ei sittenkään. Asioilla on tapana järjestyä, vaikka pikkusen pinnaa kiristääkin.

torstai 10. tammikuuta 2013

Minä ihan tosissani yritän...

Tänään tein ehkä rohkeimman teon elämässäni. Menin pankkiin ja kerroin kuinka asiat on.

Pyysin, että irsisanoisivat joustoluottoni niin, ettei siinä olisi enää nostomahdollisuutta vaan vain normaali maksusuunnitelma. Ei kuulemma käy. Pyysin, että vaihdettaisiin velka normaaliin pankkilainaan ja maksan sen pois. Ei kuulemma käy. Tai siis jälkimmäinen vaihtoehto onnistuu jos otan takaajan.

Kerroin, ettei minulla ole takaajaa ja että tarvitsen keinon päästä eroon luotosta. Ei onnistu. Ainoa mahdollisuus on irtisanoa luotto niin, että maksan sen takaisin kaiken kerralla, tai maksaa pikkuhiljaa maksusuunnitelman mukaisesti.

Kysyin virkailijalta, että onko hänellä nyt jotain jäänyt ymmärtämättä. Olen ottanut lainan vuonna 2008 ja saanut maksettua 0€. Olen maksanut pankille jouston hoitokuluja ja korkoja kohta 3000€ ja lainaa on edelleen 7000€. Kysehän ei ole siis ollenkaan siitä, ettei minulla olisi ollut rahaa maksaa lainaa pois, vaan olen elänyt yli varojeni ja nostanut lainaa aina uudelleen. "Niin no, sitä olisikin kannattanut harkita etukäteen." No niin olisi juu, mutta mistä minä olisin voinut tietää olevan NÄIN typerä, en nimittäin uskonut olevani.


"Eikö nyt kuitenkin olisi järkevää pitää jousto, jos vaikka joutuu työttömäksi...?" Yritin sanoa, että jouston voisin pitääkin jos työttömyyttä pelkäisin (eikä silloinkaan saatana ole järkeä elää velaksi!!!!) Mutta tapissaan olevaa lainaa ei ainakaan kannata pitää, ja siinähän vasta onnellisia sitten työttömänä ollaan kun on 7000 maksamatonta velkaa.

Ymmärrän täysin, että tämä on omasta typeryydestäni johtuvaa, mutta silti koen saaneeni nyt sen verran paskaa palvelua "kotipankistani", että ilmoitin jo etukäteen, että tulen irtisanomaan 28 -vuoden asiakkuuteni.

Aion ensi viikolla kiertää kaikki paikkakuntani pankit läpi (viisi kappaletta!!!) ja selittää tilanteeni. Kysyn haluaisiko pankki ostaa velkani, siis myöntää normaalin lainan jolla voisin maksaa jouston pois ja irtisanoa. Jos mikään pankki ei tähän suostu, avaan päivittäiseen asiointiin tilin toisesta pankista, siirrän kaiken rahaliikenteen sinne ja katkon "kotipankkini" pankkitunnukset ja avainluvut. "Kuoletan tililiikenteen siis itse" Minullehan tulee kuitenkin joka kuukausi edelleen lyhennyslasku kotiin, ihan yhtä hyvin voin lyhentää lainaa toisen pankin tililtä käsin. Tällä toiminnalla estän pääsyni verkkopankkiin ja lainan nostoon. Eihän se nyt varsinaisesti sitä estä, mutta ainakin hankaloittaa. Pakkohan minun olisi mennä pankkiin ja ottaa uudet availuvut, siinä lienee kynnystä riittämiin.

Tyhmä olen ollut, mutta nyt minulla on vähän huijattu olo. Pyysin apua ja sain laimeaa vittuilua.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Nöyrtyminen

Luin kaikki postaukseni kerralla läpi alusta tähän päivään. Onpa minulla ajoittain ollutkin tuota tarmoa. Osittain innostustani varmaankin verottaa ne opinnot jotka vievät lähes kaiken vapaa-aikani. Olen panostanut kouluun ihan hulluna, ja tasoni on keskivertoa. Hmph..

Bongasin lukiessani tekstejä yhden kommentin jonka Velkavanki on kauan sitten jo jättänyt, jota en kuitenkaan koskaan jostakin kumman syystä ole huomannut.


Rahan käyttämisen ja velan lyhentämisen välillä on vaikea valita. Itselläni myös on tavoitteena maksaa velkaa, mutta toisaalta elämisen lopettaminen kunnes lainat on maksettu tuntuu sekin pahalta.

Itse olen tullut siihen tulokseen ettei kaikessa tarvitse aina tinkiä, mutta viime kesä opetti että on silti osattava lopettaa kuluttaminen ajoissa."


On osattava lopettaa kuluttaminen ajoissa... Mikä olisi minulle ajoissa? Arkisesti voin tulla toimeen hyvinkin vähällä. Käyn keskimäärin kerran viikossa ruokaostoksilla ja kauppaan menee noin 35€ jos ei tarvitse ostaa mitään erikoista. Olen kasvissyöjä, siispä rahaa ei mene kalleimpaan elintarvikkeeseemme lainkaan. 

Minun ongelmani taitaa olla nimenomaan se, että teen pitkän aikavälin hankintoja lyhyellä intensiteetillä ja valitsen harkitsematta. Pahin on se, että minusta tuntuu että on ihan ok ostaa velaksi. Kunhan mä saan sen uuden puhelimen, koneen, auton, pyörän, ipadin, kaiuttimet tai renkaat heti....tai viimeistään 5-7 päivän toimituksella. 

Onko kellään tällaista vastaavanlaista megashoppailuriskiä?

tiistai 8. tammikuuta 2013

...ja tämä ei ole uuden vuoden lupaus...

Nyt on morkkis. 


Olen lähestulkoon alkupisteessä. Vippiä en ole kuitenkaan vielä ottanut, enkä ota! (Mutten ole lainkaan varma onko tilanne yhtään sen parempi...) Varsinaista taloudellista ahdinkoa ei ole. Tilanne ei siis ole sellainen, että minulla olisi iso kasa laskuja joita en saa maksettua, tai että vuokra olisi jäänyt rästiin. Olo on siis ennen kaikkea moraalinen ja tuntuu todella kurjalta koska en etene suunnitelmissani lainkaan. Päin vastoin.

Joku tuolla aiemmin varoitteli autolainan ottamisen yhteydessä, ettei kannata kasvattaa lyhennystavoitteitaan mahdottomasti. Aiemminhan uhkailin, että lyhentelen suitsait menemään 700/kk ja nyt kun asiaa järjellä mietin, niin kuka lyhentää muita lainojaan asumiskustannuksiaan enemmän?! Summana se ei tuntunut juuri miltään, mutta todellisuudessahan se oli yli kolmasosa käteen jäävästä kuukausittaisesta tulosta. Huh-huh.. Aiemmin jo tunnustin kesän korvalla, että lainalla elän aina holtittomasti. Näin on käynyt. 


Autolainaa olen lyhentänyt niin kuin kuuluu ja nopeamminkin, tähän toki vaikuttaa, että laina on yksityinen ja siksi siinä on myös vahvempi eettinen velvoite kuin pankille maksettavassa velassa. Olen aina jotenkin ajatellut osamaksuja laskuina velan sijaan ja siksi ollaan varmaan taas tässä missä ollaan. Enkö minä mitään ole oppinut ;( Tai olen minä oppinut katumaan. Katuminen ei kuitenkaan maksa velkoja.


Olen minä paljon yrittänyt, joulunkin olin töissä. Mutta ostin joululahjoja melkein 600€ edestä. Välillä todella mietin, että mistä tämä kaikenmoinen kulutushysteriani oikein juontaa juurensa, ja mihin minä todellisuudessa rahani käytän...? En ainakaan niihin "tyypillisiin naisten hömpötyksiin". En ole käynyt kampaajalla kymmeneen vuoteen. Kaverini on kampaaja ja leikkaa tukkani kympillä. En ole ostanut uusia vaatteita moneen kuukauteen... Ongelmani taitaa olla elektroniikka ja autot, vaikken niistä mitään ymmärräkkään ja ajan kaiken lisäksi Fiiatilla. ;)


Jos siis mietit miksi viimeisestä postauksesta on aikaa niin kauan. Tässä on vastaus.

Oletko valmiina?

Velka 1: Ellos; jäljellä 99,19€


Velka 2: Net Anttila; jäljellä 792,10€
Velka 3: Autolaina; jäljellä 1087€ (tätä on siis lyhennetty jo 2250€!!!!!!!!!)
Velka 4: Visa; jäljellä 987,93€ (on siis lähes tapissa)
Velka 5: Joustoluotto; jäjellä 7096,11€ (on siis lähes tapissa)
___________________________________
Velkoja yhteensä; 10 062,33 €


Tavoitteita tuli siis muutama lisää:

1. Eroon pikavippikierteestä (toteutui 11/2011)
2. Opitolaina maksettu (toteutui 12/2011)
3. Luottokortti 2 maksettu (toteutui 2/2012)
4. Luottokortti 1 maksettu (toteutui 5/2012)
5.Luottokortti 1 maksettu uudelleen 
6. Osamaksuista päästy eroon
7. Autolaina maksettu8. Joustoluotto maksettu
9. 2000e hätävara rahasto kerätty
10. Asuntosäästäminen aloitettu