keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Nolo yksityiskohta "velkajärjestelystäni"

Luvassa on jälleen yksi epämääräisen nolo yksityiskohta. Velkaa on enää vähän. Maksamisen suhteen en voi juuri nyt tehdä oikein mitään. Maksukyky on venytetty äärimmilleen. Lisät tulee viiden päivän päästä, mutta niitä tulee niin vähän, että tuskin pystyn lyhentämään lainkaan. Seuraavaan palkkaan on matkaa vielä 20 päivää ja silloin voin vasta tehdä seuraavat toimet. Tänään kävin nostamassa rahaa säästötililtä 200€ hillitäkseni maksuhimojani hieman. Tilanne on siis seuraava:
25.9.2014
Koko ajan tekee kuitenkin mieli pitää velka-asiat mielen päällä. Minulla on halu järkeillä ja järjestellä asiaa. Pohtia "nopeinta" tapaa hoitaa velat alta pois ja motivoida itseäni urakkaan. Siksi minulla on käytössäni oma henkilökohtainen velkajärjestelyni. Velka on PostIt -lapuilla, joita järjestelen joka ilta. Laput on keittiön ovessa ja niitä järjestelen joka ilta ennen nukkumaan menoa.




Kyllä.

Olen juuri niin sekaisin veloistani.

Miksi kerroin tämän?

En tiedä. :)

Hauskaa torstaita sinulle!

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Pankkien toiminta on käsittämätöntä, mutta niin näemmä asiakkaankin.

Kävin tänään Prismassa ruokaostoksilla.

S-etukortti ei taaskaan toiminut.

Menin S-pankin toimipisteelle ja kerroin, että tarvitsen uuden kortin.

Neiti kertoi, että uusi kortti tulisi vasta 2017, mutta nyt kun uusin, se maksaa 10 euroa.

Nyrpistin.

Kuulin, että "ilmaiseksi saa, jos hakee luottoa."

Nyrpistin.

Kuulin, että se on ilmaista.

"Korkokin vain kuus", kun omalla pankilla lähes yhdeksän.

"Vuosimaksua ei lain."

Kun kerran helppoa on, niin hain.

Luottoa hain tonnin, niin kuin on toisaallakin.

Viittä ehdotti ja kymmenenkin kannattaa,

turhauduin ja sanoin, voihan sitä tarpeen mukaan nostattaa.

Mutta sitten se taas maksaa kympin.

"En tahdo tonnia enempää velkaa", sanoin ja loin surullisen katseen.

"Jaha." sanoi hän.

Rubbish I say, rubbish!!!

Vain kuva piti piirtää ja julkaista, vaan kyllä sen mukana syntyi taas sellaisia ajatuksia, että niitä on pakko hieman kirjoittaa auki. 
Piirroshaaste #1
"Rahankäyttöni on välillä roskaa". Tällä tarkoitan, että teen ajoittain äärimmäisen typeriä valintoja rahankäytön suhteen ja ajoittain käytän rahaa asioihin jotka tuottavat katumusharjoituksia tarpeettomasti. Missään nimessä en tarkoita sitä, että suhtautuisin rahaan kuin roskaan. Osaan arvostaa rahaa. Lähinnä tänä päivänä itseä kismittää sellaiset pienet hankinnat, kuten vaikka limsojen ostaminen. Rahaa kuukaudessa puolen litran limsa, vichy ja vesipulloihin menee aivan kohtuuttomasti ja aivan turhaan.

Rahan käyttäminen on minulle myös yhtä helppoa, kuin roskan nakkaaminen paperikoriin. Eilen vietimme iltaa kahden ystävän kanssa kokkaillen ja juoruillen. Toisen kaverini kanssa käytiin kaupassa ja mentiin sitten sen toisen kaverin luo kokkaamaan. Emäntä tarjosi viintä ja kokkaili oman kaapin tarpeista yhden ruoan ja me kävimme kaupassa toisen kanssa. Kauppakaverini on ääääääärimmäisen höveli rahan kanssa. Sain olla sanomassa joka tuotteen kohdalla kilohinnasta ja karkkihyllyllekin hän halusi pysähtyä. Emäntä oli laittamassa meille jälkiruokaa, joten en ymmärtänyt lainkaan miksi pitää vielä kolmen euron suklaalevy hankkia siihen päälle? No kaveri halusi niin taivuin. Kassalle mennessämme, oli ostoslasku sitten kivunnut jo melkein kolmeen kymppiin. Meidän molempien olisi pitänyt maksaa tästä siis 15€, olin varannut 10€ käteistä eikä kaverillakaan ollut. Maksoin kortilla. Kaveri lupasi siirtää tilille.

Niin vissiin.

Asia unohtuu.

Olisin myös voinut sanoa: "Maksa sä, niin laitan tilille samantien." Mulla on aina verkkopankkitunnukset mukana, mutta ei. Olen myös äärimmäisen huono muistuttelemaan veloista. Vaikka kyse on omista saatavistani, tuntuu se nololta ja nöyryyttävältä. Koen, että pitäisi osata ja muistaa itse huolehtia omista maksettavistaan. Uskon kuitenkin, etten tule rahojani saamaan. Ihan vain, koska kaveri ei asiaa tule muistamaan.

Illallinen oli hyvä ja meillä oli hauskaa. Kustannus oli sinänsä kannattava, mutta se oli enemmän kuin olin varannut ja siksi se jäi kismittämään.

Saatteko kiinni siitä, mitä ajan takaa?

tiistai 16. syyskuuta 2014

Tiedättekö ne hauskat 30 päivän haasteet?

Tiedättekö ne hauskat 30 päivän haasteet jossa tehdään kyykkyjä joka päivä tai otetaan kuva jostakin hauskasta tai jotain? Olen pitkään miettinyt, että olisin halunnun tehdä facebookissa 30 päivän piirroshaasteen. Koska itsetuntoni piirtämisen kanssa on heikko, ja facekavereita on luvattoman paljon, päätinkin toteuttaa sen täällä.

Olkoon haasteen nimi vaikkapa 15 päivän piirroshaaste RAHAsta.

Kuvaa saa käyttää vapaasti!


Idea on siis, että aiheet on ennalta päätetty ja joka päivä piirretään aiheen mukainen kuva. Kuva voi olla piirretty koneella tai käsin, siihen voi olla käytetty aikaa vähän tai paljon. Kuvia voi julkaista blogiin tai muualle yhden päivässä tai useamman kerralla.

Jos innostut tästä haasteesta ja haluat sen itsekkin toteuttaa, saat vapaat kädet. Mielelläni ottaisin kuitenkin kommentteihin tiedon mistä ja miten voin sinun kuviasi seurailla :)

Piirtämisen iloa!

lauantai 13. syyskuuta 2014

Kiire

Tuli polttelee persuksen alla. Voi kunpa laina olisi jo maksettu. Löysin potentiaalisen asunnon. Itseasiassa löysin sen jo muutama kuukausi sitten. Tuolloin lainanmaksu oli kuitenkin vielä niin kovasti vaiheessa, että en edes uskaltanut aloittaa unelmointia. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Eilen makselin lainaa taas pois parhaan maksukykyni mukaan. Lainaa on vielä jäljellä 1425 euroa. Laskeskelin, että kuun lopussa voisin saada lisistä maksettua 225€ ja lokakuun puolivälin palkasta jopa ehkä 900€. Jos niin käy, lokakuun lopun lisistä saisin loput 300€ maksettua. Olisin lokakuun lopussa velaton.

Siihen on 48 päivää. Tiedän, että tuo 900€ lyhennys kuulostaa hurjalta. Jos siihen en pysty, on nordnetissä 300€ ja säästötilillä 300€ joista voin nipistää loput. Nyt tästä on päästävä eroon! En kuitenkaan anna itselleni lupaa ajatella asuntoasiaa ennen kuin velat on maksettu. Haluan nauttia siitä velattomuuden tunteesta edes yhdeen päivän. Olen kuitenkin antanut itselleni luvan ajatella laina-asioita, sillä sehän on suorastaan järkevää. Niistä myöhemmin sitten vielä lisää.

Fiona rimpuilee vastaan, mutta kohta se on nakuteltu niille sijoilleen.
Velkaa jäljellä 1425€

torstai 11. syyskuuta 2014

Tilannekatsaus

Edellisen hehkutuspostaukseni tiimoilta tässä vielä päivitetty tilanne tavoitteiden osalta;

Velka 1: Ellos; jäljellä 0€
Velka 2: Net Anttila; jäljellä 0€
Velka 3: Autolaina; jäljellä 0€
Velka 4: Visa; jäljellä 0€
Velka 5: Master; jäljellä 0€
Velka 6: Joustoluotto; muutettu osatavoitteiksi (Velat 8-14)
Velka 7: Klarna; jäljellä 0€
Velka 8: Anselmi; jäljellä 0€
Velka 9: Bella; jäljellä 950€
Velka 10: Cecilia; jäljellä 1000€
Velka 11: Damian; jäljellä 1000€
Velka 12: Eevertti; jäljellä 1000€
Velka 13: Fiona; jäljellä 875€
Velka 14: Gaabriel 1000€
___________________________________
Velkoja yhteensä; 1875€

Tavoitteita:

1. Eroon pikavippikierteestä (toteutui 11/2011)
2. Opintolaina maksettu (toteutui 12/2011)
3. Luottokortti 2 maksettu (toteutui 2/2012)
4. Luottokortti 1 maksettu (toteutui 5/2012)
5. Luottokortti 1 maksettu uudelleen (toteutui 4/2013)
6. Osamaksuista päästy eroon (toteutui 8/2013)
7. Autolaina maksettu (toteutui 4/2013)
8. Joustoluotto maksettu
9. 2000e hätävara rahasto kerätty
10. Asuntosäästäminen aloitettu
11. Luottokortti 1 maksettu uudelleen (toteutui 9/2013)
12. Anselmi selätetty (toteutui 12/2013)
13. Bella lakaistu maton alle (toteutui 3/2014)
14. Cecilia nidottu ladon seinään (toteutui 5/2014)
15. Damian syötetty korppikotkille (toteutui 7/2014)
16. Eevertti tiputettu kalliolta (toteutui 8/2014)
17. Fiona postitettu niin pitkälle kuin pippuri kasvaa

18. Gaabriel, hyvästelty ilon kyynelin

Melko hyvältä näyttää siis. Olen kokonaan unohtanut myös kertoa, että olen aloittanut sen asuntosäästämisen jo. Siitä huolimatta, että lainaa on vielä jäljellä. Hätävararahaston kanssa on vielä tekemistä myös, mutta uskoisin tavoitteiden olevan saavutettavissa vielä loppuvuoden aikana. Luvassa on muun muassa veronpalautuksia. Täytynee jossain kohtaa päivittää myös laskurit ajantasalle. Jostain kumman syystä säästölaskurini katosi kokonaan sivupalkista, ja pitäisi siis sekin laittaa takaisin. Kokoajan kutkuttaa kovasti myös 52vkon säästöhaasteen keskeyttäminen ja säästettyjen rahojen laittaminen velanrippeiden maksuun. 

Huomenna on luvassa taas palkkapäivä ja katsotaan millaisiin suorituksiin päästään taas :) 

Iloista torstaipäivää kaikille!

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Velkatilannetta

Pitkän aikaa olen ollut aivan hissun kissun. Vaikka bloggaaminen on ollut tauolla, on velkaa kuitenkin tullut maksettua. Tämänhetkinen tilanne näyttää tältä:

Velkaa on jäljellä 1875€
Etusivun laskuria katsellessa hymyilyttää. Loppu lähenee ja on aika viimeiselle puristukselle. Ensimmäisessä blogikirjoituksessani vuonna 2012, olen asettanut tavoitteekseni olla 2013 vuoden lopussa velaton. Vuoden pidempään siinä näemmä on mennyt. Vuosi 2015 saa kuitenkin alkaa velattomana. Siitä olen onnellinen.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Kirjoitit minulle kirjeen.

Maaliskuun puolivälissä pyysin lukijoita kirjoittamaan minulle kirjeen. Tehtävänanto oli seuraavanlainen:

”Olen pohtinut paljon sitä mitä erinäisille kadonneille ja karanneille kuuluu, kuten aiemmin mainitsinkin. Toisaalta olen pohtinut omia ja muiden motiiveja blogata ja toisaalta lukea ja kommentoida tekstejä. Erityisesti mietityttää anonyymit, vakkari ja muut. Miksi luette blogeja? Miksi luet minun blogiani? Luetko kaikenlaisia blogeja aiheesta kuin aiheesta, vai luetko jonkun tietyn aihepiirin blogeja? Mikä on sinulle lukemassasi blogissa tärkeää? Millaisia asioita toivoisit blogimaailmalta ja teksteiltä?

Olisi mielenkiintoista saada vähän kokonaiskuvaa siitä millaisia ihmisiä täällä pyörii, ja toisaalta millaisia asioita ihmiset blogeilta toivoo ja odottaa. Tämä pyyntö ei nyt koske vain ja ainoastaan tätä blogia vaan bloggaamista ylipäänsä.” –Taina

Sain pyyntööni enemmän vastauksia kuin osasin odottaa.

Jäseniä blogillani on tänään 29, mutta viimeisimpään tekstiini lukukuittauksen on merkinnyt 54 ihmistä. Tuntuu hurjalta. Käsittämätöntä on myös, että sivunkatseluita on bloggerin mukaan lähes 55 000. Kun aloitin tätä matkaa aikanaan, en tällaisesta osannut edes haaveilla. Kirjeitä sain yhteensä 22.

Toivottavasti tämä teksti antaa edes hieman oikeutusta hyville teksteillenne. Kaikkia kirjoittajia lainaan nyt anonyymisti, sillä osa oli esittänyt toiveen anonymiteetistä. Suuri kiitos kaikille osallistuneille!

Itselleni lukuprosessi ja jälleen tämä kirjoittaminenkin on ollut avaava ja tärkeä kokemus, joskin kuitenkin lopulta hyvin raskas. Tätä tekstiä olen hionut ja pantannut pisimpään. Toivottavasti tämän julkaiseminen antaa minulle sitä intoa ja rutiinia taas jälleen kirjoittaa blogiin säännöllisemmin. Olen ollut aalloilla muiden tekstejä lueskellen, mutta oma päivittäminen on jäänyt aivan liian pitkäksi aikaa.

Miksi blogeja luetaan?

Moni kirjoittaja toi esiin blogien lukemisen ja kirjoittamisen harrastuksena ja keinona hakea peilauspintaa omaa elämää koskettaviin asioihin, joista ei välttämättä halua/kykene keskustelemaan oman reaalielämänsä ihmisten kanssa. Blogit koettiin myös tiedonhaun ja oppimisen ympäristönä.

”Minulle blogimaailma on sekä viihdettä, että mahdollisuus oppia erilaisia uusia asioita. Monet parhaista käsityömalleistani tai uusista askarteluideoista ovat blogeista peräisin. Monia muita välillä yllättäviäkin taitoja ja tietoja on blogimaailmasta tarttunut matkaan.”

”Itselläni varmasti perimmäisenä ajatuksena on ideoiden synnyttäminen ja toisinaan tiedon hakeminen, tiedon haussa motiivi on aina erilainen. Kysymys on siitä, onko se tieto sovellettavissa omaan elämään. Ja joskus sitä vain tahtoo ”tappaa aikaa” ja saada ajatukset toisaalle.”

”On tämä myös jonkinlaista vertaistukea, eli tykkään lukea muiden ihmisten kokemuksia, jotka ovat vastaavassa elämäntilanteessa ja joilta voi oppia jotain tai joilla on vain kiinnostava kirjoitustyyli ja aiheet.”

”Blogeista löytyy todella mielenkiintoisia tapauksia, erilaisia ihmisiä, syitä velkaantumiseen ja tapoja, joilla velkaantuminen lopetetaan ja velkoja maksetaan. Prosessi, joka alkaa velkojen tunnustamisesta velkojen maksamiseen on jokaisella meillä erilainen mutta silti samanlainen. Ahdistukset, riemut, väsymys, kyllästyminen, onnistuminen ja epäonnistumiset - kaikki kokevat niitä.”

Kokonaisuudessaan tämä oppiminen on teemana sellainen joka puhutteli minua vahvasti. Itse havahduin siihen, että blogimaailma on itse asiassa todellinen yhteisöllisen oppimisen areena. Itsessään kirjoittaminen omassa blogissa voisi olla puolestaan tutkivan oppimisen muoto. Kummastakin termistä lyhyen oppimäärän saa nopeasti googlaamalla. Kaikille jotka ovat kiinnostuneet työelämän kehittämisestä tai oppimisesta ylipäänsä, suosittelen perehtymään näihin syvemmin. Minulla on hurahtanut koko kesä näistä aiheista lukiessa. Teidän ansiostanne. Näistä teksteistä minä sen ajatuksen sain. Kiitos siitä(kin).

Lukijoilla tuntuu olevan laaja skaala siinä, millaisia blogeja he lukevat. Yksi lukee blogeja aiheella ruoka-säästäminen-sisustaminen-sijoittaminen-muoti, toinen taas lapsettomuus-rahastot-laihduttaminen, Kolmas lukee aiheista sijoittaminen-matkustaminen-sisustaminen. Neljäs taas rajaa aiheikseen yhteiskunta-politiikka-henkilökohtainen kehittyminen.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikilla on yksi yhteinen tekijä.

”Tärkeitä ovat oman elämän kokemukset, sattumukset ja fiilikset.”

Ihmiset haluavat lukea itseään koskettavista aiheista ja saada motivaatiota ja tsemppiä omien tavoitteiden toteuttamiseksi.

Olen itse aikanaan nähnyt blogit mahdollisuutena myös tutustua maailmoihin jotka eivät minua kosketa. Tehdessäni töitä nuorten kanssa, luin nuorison blogeja pysyäkseni ajan hermolla ja päästäkseni kiinni heidän maailmaansa.

Olen myös lukenut mm. vammaisten lasten vanhempien blogeja ja lapsettomuuteen liittyviä blogeja. Motiivina ja haluna on ollut ymmärtää heidän elämäänsä paremmin. Kauaa en jaksanut. Blogit huutavat vertaisuuden tarvetta ja en sitä kyennyt antamaan. Toisaalta tällaiset blogit vilisevät slangia, joka on minulle hepreaa. Hormonihoitojen vaiheet tai vaikkapa vammaistuen hakemiseen liittyvä sanasto uuvuttivat minut. En ymmärtänyt, enkä kehdannut kysyä. Joskus kysyin ja aiheutin karmean paskamyrskyn. Moni koki, että ihminen joka lukee blogia joka ei kosketa omaa elämää, hakee siitä vain ja ainoastaan sosiaalipornoa. Ne blogit sitten jäi.

”Itse kirjoitan blogia lapsettomuushoidoista koska uskon, että kirjoituksistani ja kokemuksista olisi hyötyä myös muille joille hoitoihin siirtyminen näyttää todennäköiseltä.”

Koen juuri tällaiset kokemuspohjaiset vertaisuuden mahdollisuudet aivan valtavina internetin ja blogimaailman mukanaan tuomina asioina. Olen aidosti iloinen siitä, että ihmisillä on tässä maailman ajassa aivan uudenlainen ote vertaisuuteen kuin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten.

”Toisaalta kirjoitan myös itselleni, helpottaakseni oloani ja jäsentääkseni ajatuksiani. Voisin tietysti kirjoittaa kotona omaksi ilokseni mutten usko, että se olisi samalla tavalla säännöllistä kuin nyt, kun tiedän että ihmiset seuraavat kirjoitteluani. ”

Raha ei tee onnelliseksi, mutta rahattomuus v*tuttaa –blogini sai kirjoituksissa palautetta kannustavuudestaan ja tyylistään. Moni toi esiin, että tavoitteideni etenemistä on mielenkiintoista seurata. ”Sinun blogi on kannustava ja voin samaistua. Lisäksi kirjoitat hyvin ja tykkään määrätietoisesta asenteestasi.”

”Mikä minua sitten yhä uudelleen ja uudelleen vetää blogiisi? Ensimmäisenä mainittakoon sujuva teksti ja osuvat sanavalinnat. Chattilyhenteitä pursuavien ja virheellisesti kirjoitettujen tekstien keskellä arvostan kirjoittajaa, joka kirjoittaa kauniisti ja sujuvasti.”

Kuinka blogiini on päädytty?

”Alun perin päädyin blogiisi sen vuoksi, että etsin kakkostyöpaikan hiljaisina hetkinä jotain mielenkiintoista luettavaa, hakusanana taisi olla säästäminen, pihiys, nuukailu tai jotain sinne päin. Luettuani sen tekstin, johon hakuni minut johdatti, halusin lukea enemmän ja niin aloitin alusta. Olen siis lukenut blogisi läpi kokonaan vähintäänkin kertaalleen, joihinkin teksteihin olen palannut toisen ja kolmannenkin kerran. ”

Itse toimin hyvin pitkälti samalla tavoin. Laitan googleen, blogloviniin tai blogilistalle hakusanoja ja katson mitä on tarjolla. Monta blogia olen löytänyt myös kommenttienne kautta. Aina kun näen uuden kommentoijan jossain blogissa, avaan profiilin ja katson onko hänellä omaa blogia. Jos meitä kiinnostaa yhteiset jutut, luultavasti myös hänen juttunsa kiinnostavat.

Tämä on kolmas blogini. Ensimmäinen oli laihdutusblogi ja toinen liittyi sairastumiseen, toipumiseen ja sairauden kanssa elämisen harjoitteluun. Kaikki ovat olleet varsin erilaisia ja aikanaan tarpeellisia. En suunnitellut koskaan tällaisen blogin perustamista. En vain löytänyt sellaisia blogeja joita olisin tästä aihepiiristä halunnut seurata. Löysin Velkavangin, mutta en muita. Niinpä aloin kirjoittamaan siinä toivossa, että joku löytäisi minut.

Mitä toivoisit bloggaajilta tai blogimaailmalta?

Blogien ja bloggaajien toiminnalle esitettiin toiveita rehellisyydestä ja siitä, että omat ajatukset ja asenteet pidettäisiin vahvoina. Helppolukuisina pidettiin niitä blogeja, joissa teksti on hiottua ja asiallista. Moni koki, että jatkuvat kirjoitusvirheet ovat häiritseviä. Teksti tulee muotoilla kirjoitettuun muotoon.

Puhutussa tekstissä intonaatio ja kehon kieli vaikuttavat oleellisesti sanoman perille menoon. Ehkäpä juuri tästä syystä nuorempi sukupolvi harrastaa vlogeja enenevissä määrin.

Moni koki ”raportit ja katsaukset” turhan tylsiksi jos kyseessä on pelkkiä lukuja ilman analyysiä tai pohdintaa.