sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kodin valaistuksen suunnittelua.

Löysin internetistä ihan mahtavan verkkosivun. Kodin valaistus on kuluttajalle suunnattu käytännön­läheinen opas kotien sisä- ja ulkotilojen valaistuk­sesta. Oppaan on rahoittanut Sähkö­turvallisuuden edistämis­keskus STEK.

Olen ahkerasti opiskellut verkkosivujen sisältöä ja pohdiskellut erilaisia valoratkaisuja asuntoon. Olen kautta aikojen ollut lisä/tunnelmavalo ihminen. Poltan kynttilöitä ja käytän pieniä pöytävalaisimia paljon tunnelman luojina. Uuteen kotiini ostan alkuun vain kattovalaisimet. Todellinen valaistustarve ja sisustuksellinen näkökulma aukeaa oikeasti vasta siinä kohden, kun asunnossa asuu ja elää. Sisustus ja luonnon valon määrä vaikuttavat asiaan oleellisesti.

Sen lisäksi, että lueskelin kodin valaistuksesta netissä ja unelmoin, kävin paikallisessa sähkö-, ja  valaisin liikkeessä. Esittelin ideoitani ja kyselin asiantuntevalta myyjältä, tarkastelin valaisin valikoimaa ja hintoja. Panin mieleeni mikä minua miellyttää ja miksi. Kävin mittailemassa asunnolla ja mietin rytmikkyyttä ja linjakkuutta. Itselleni tärkeää on myös huomioida talon ikä ja henki. Huoneet ovat lähes parikymmentä neliötä kummatkin ja kattolampun paikkoja on molemmissa yksi. Katoissa lampun paikkoja on yhteensä viisi. Eteinen, olohuone, makuuhuone, keittiö ja pieni käytävä.

Käytävään tulee plafondi. Vaihtoehtoja ei ole, sillä käytävän kaappien avaaminen ei salli roikkuvaa lamppua. Keittiön valo on keskellä keittiötä eikä ruokapöydän yläpuolella joten yleisvalo on tarpeen. Päätin hankkia eteiseen ja keittiöön samanlaiset valaisimet. Makuuhuoneen ja olohuoneen valaisimista minulla ei ole hajua, että millaiset lopun viimein sinne haluaisin joten alkuun sijoitan sinne vanhat riisipallot yleisvaloa tuomaan. Valon tarpeen konkretisoituessa voin sitten miettiä niitä lisää. Jalkalamppuja ja pöytävalaisimia ajatellessani tulen suorastaan hulluksi. Gillbert Davidit ja Pentikin pallojalat pyörivät mielessä. Voisin ihailla lamppuja ikuisuuden. Käytän usein design -tuotteita tuomassa inspiraatiota toteutukselleni, mutta harvoin lopulta kuitenkaan hankin nimekkäitä tuotteita. Nykyään pihistelen ja haluan löytää halvan ja joskus myös innovatiivisen keinon toteuttaa jokin juttu tai hankinta.

Kärsimättömänä suunnittelen ja pyörittelen..

Asunto vapautuu vuoden vaihteessa. Neljä yötä remonttiin on. Vatsanpohjaa vääntää ja suu muikistuu hymyyn koko ajan, myös tahtomattani. On tämä huikeaa. Oma koti. Joulu oli tänä vuonna hyvä asia. Paljon tuli tavattua perhettä ja ystäviä, sekä myös keskusteltua heidän kanssaan tästä kotiprojektista. Sain monta hyödyllistä vinkkiä ja avun tarjousta läheisiltäni. Vaikkei kukaan olisikaan lopulta auttamassa, olen jo nyt otettu saamistani avuntarjouksista.

Aikanaan laitoin yhden ystäväni hiukset, kun hän oli menossa ystävänsä häihin. Klipsipidennysten laitto, kiharrus ja kampaus vei aikaa n. 2,5h ja hän oli tosi tyytyväinen lopputulokseen. Hän kyseli, että kuinka voisi tämän korvata ja sanoin pohtivani asiaa. Kotiin ajellessani tajusin, että he olivat juuri saaneet talonsa remontin valmiiksi. Kysyin saisinko heiltä remonttitarvikkeita lainaksi.

Pyhien aikana tein kierrosta ja sain heiltä 15 erilaista pensseliä, 8 telaa, tärpättiä, maalipesua, silikonia ja pumpun, mattoveitsiä, lastoja, tapettiharjan, iskuporakoneen jne. Isältä hain akkukäyttöisen ruuvin vääntimen, sorkkaraudan ja vasaran. Yhdeltä kaverilta saan tikkaat ja työmaavalaisimen ja toisesta paikasta toisen valaisimen. Kaveri lahjoitti vanhan imurinsa remppakäyttöön. Ostoslistani lyhenee koko ajan!!! Ostoslistalla on: hanskoja, maalarin teippiä, liisteriä, tapetin poistoainetta ja maalia.

Lupasin seurata remonttibudjettia:

Toistaiseksi rahaa on mennyt tapettiin 204,60€

lauantai 20. joulukuuta 2014

Rahanmenon voi estää.

Rakkaat kanssabloggaajat, vakkarilukijat ja anonyymit.

Olemme suuren asian äärellä.

Olen tehnyt pitkään elämäni suunnan muutosta hövelistä trapetsitaiteilijasta, jalat maassa eläväksi tavalliseksi naiseksi. Sanotaan, että ihmisen pitää toistaa uusia tapojaan säännön mukaisesti useita kertoja, ennen kuin tavoista tulee todella opittuja ja sisäistettyjä taitoja. Olen kuitenkin koko matkan ajan havainnut ajattelutavoissani pieniä muutoksia, jotka ovat kantaneet konkeettisiin tekoihin.

Osa näistä ajattelutavoista tai "suunnista", ovat olleet systemaattisia ja tavoitteellisia, kuten snowballing, payment a day tai suuri lainakisa. Osa niistä on taas puolestaan olleet pieniä tapoja jotka ovat juurtuneet valintojen tai vahingon kautta. Nykyään minulle tulee vain Hesari ja sekin vain verkkojulkaisuna. Merkitsen kalenteriini kahden viikon välein parin tunnin ajan jolloin menen kirjastoon lukemaan lehtiä. Näistä valinnoista syntyy tapoja jotka ovat suorastaan uusia harrastuksia.

En usko tulevani tässä asiassa valmiiksi vielä pitkään aikaan. Uudenlaisia tapoja toteuttaa asioita on loputtomiin. Aikojen muuttuessa, muuttuvat myös tavat. Taloudellisen ahdingon aikana vapaaehtoistyö nostaa aina päätään. Ihmiset verkostoituvat laman aikana vapaaehtoistoiminnassa enemmän kuin nousukauden aikana. Ennen olin muutaman hyväntekeväisyysjärjestön kuukausilahjoittaja. Yksi itsekkäistä teoista joita 2010 tein velkahelvetissäni oli, että lopetin nämä kuukausilahjoitukset. 30€/kk enemmän velan maksuun. Lahjoitin käytännössä 360€ vuodessa rahaa, jota minulla ei ollut.

Vuonna 2014 lahjoitin omaa aikaani ja osaamistani vapaaehtoistyöhön. Työni puolesta minulla on henkistä pääomaa ja ammatillista osaamista, josta on hyötyä monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa. Minulla alkoi tänään vapaaehtoistoiminnan joulurauha. En ole leipäjonossa tai joululahjahankkeissa mukana, sillä halusin pyhittää loppuvuoden levolle. Laskin kalenteristani, että olen antanut kuluneena vuonna aikaani 322 tuntia vapaaehtoistoimintaan. Tapoja on ollut useita. Olen kirjoittanut tiedotusmateriaaleja, toiminut luottamustehtävissä, kouluttanut, toteuttanut ko. toiminnan perustehtäviä, roudannut, suunnitellut, markkinoinut, ideoinut, nauranut, nauttinut ja liikuttunut. Omassa duunissa tuntipalkkani huitelee lähellä neljäätoista euroa. Voidaan siis ajatella minun antaneen yli 4000€ hyvään. Toisena konkreettisena tekona pistin pystyyn kirkon ulkomaan avulle oman kamppanjan. OMAKAMPANJA Tämän kampanjan pistin pystyyn alku syksystä ja keräsin sen avulla riittävään koulutukseen rahaa muutamia satasia. Lähinnä siis muutamalla klikkauksella ja omia sosiaalisia verkostojani hyödyntäen. Kampanjani on jo päättynyt. Et siis voi enää osallistua, sen sijaan voit laittaa pystyyn oman kampanjasi. Kaikenkaikkiaan upea vuosi! Toki muutamia lantteja on mennyt keräyslippaisiinkin.

Ihminen voi muuttua ja muuttaa ajatteluaan ja toimintaansa. Viimeisimpänä ja hyvin tärkeänä muuttujana on ollut jouluni. Olen luonteeltani ihminen joka ahdistuu kuullessaan sanan joulu. Ensimmäiset infarktin oireet koetaan yleensä lokakuun alkupuolella ja loppua ei tule, ennen kuin kaikki krääsä on löytänyt paikkansa ja viimeisetkin piparit on heitetty roskiin. Kyllä. Roskiin. En kestä joulua, koristeita ja kaikkea sitä kuraa yhtään sen pidempään kuin on pakko. Joulu on ollut suorittamista aina. Yleensä juoksen jouluaattona aamulla Prisman läpi ja ostan mitä käteen sattuu. En ole ollut ihminen joka suunnittelee paketteja "jo hyvissä ajoin". Budjettia olen aina pitänyt joululahjojen osalta, mutta budjetti vaan ei ole koskaan pitänyt.

Matkan ansiosta ostin tänä vuonna tuttavaperheelleni lahjat jo kaksi viikkoa sitten. Kävin heillä kylässä vähän kauempana ja koska harvoin nähdään, oli aiheellista viedä lahjat sinne mennessäni, ettei tarvitse postittaa. (Siihenkin olen kuluttanut miljoonia, aina viimetipassa ja expressillä!) Lahjottavina oli kaksi aikuista ja kaksi lasta. Ostin emännälle kirjan ja pariskunnalle suklaata ja kahvia. Vanhemmalle lapselle vaatetta ja pienemmälle lelun. Joulukukkanenkin oli kiva, sellainen istutusjuttu ihanassa lyhtysomisteessa. Siiis ihania lahjoja ja niin niiiiden näkösiä! Ah, ajattelin lipuessani kassalle. Kerrankin ilman stressiä. Hyvissä ajoin, kumpa sama tunne kantaisi muidenkin joululahjojen ostamisen yhteydessä. "87,65€". Ja infarkti iski. Naama valkoisena ja kämmenet hikisinä kaupasta ulos ja autoon. Siis mitä helvettiä! Neljän ihmisen lahjat yhdeksän kymppiä. Nopeasti laskettuna lahjottavina on vielä 10 perhettä ja 9 lasta. Se tekee ihan hemmetisti hilloa.

Jos olisin nöyrä ja järkevä ihminen, olisin mennyt palauttamaan ostokset. Tai ainakin sen 26€ maksaneen hyasinttihärpäkkeen. Olisin vaikka sanonut kuulleeni lahjan kohteen olevan allerginen hyasinteille, mutta ei. Ylpeys ei antanut myöden. Budjetti on yleensä ollut 10€/lahja. Perheiden muistamiseen 100€ ja lasten lahjoihin 90€, alle kaks sataa. "Kyllä mä selviän" ajattelin. Kunnes auto hajosi. Korjaaminen maksoi kivasti 230€ ja mielessä siintää koko ajan tulevat remonttikustannukset.

Menin lievittämään ahdistustani kirppikselle. Ei, kun siis oikeasti olin menossa yhteen kokoukseen eikä aikaa ollut niin paljoa, että olisi kannattanut kotiin mennä. Kiertelin kirppiksellä ja käteeni osui muoveissa oleva Yatzy/1€, Devil stickit/2,50€, iskemätön ihaa pehmolelu 2€, 8 bagugania kahteen euroon ja vaikka mitä. Uuden veroisia tai uusia leluja ja pelejä. Ostin muutamia juttuja ja palasin rikospaikalle seuraavana päivänä. Kirpputoreihin meni rahaa 32€ ja ostin lahjat kaikille lapsille. Lahjapapereihin meni muutama euro ja päätin leipasta 10 kuivakakkua. Niissä on hommaa, mutta kustannuksia tulee 3€/kakku. Sellofaani oli kinkkupusseja halvempaa, joten askarreltavaa riittää.

Jatkossa ostan kaikki saamarin lahjat kirpparilta, jos niitä nyt edes on pakko ostaa. Ensimmäistä kertaa lahjojen ostaminen oli kivaa! Se oli aarrejahti ja siihen liittyi jännää yhdistelyä ja lahjan saajan harkintaa. Ennen määrittävä tekijä on ollut hinta, ikä, sukupuoli yms. Nyt oli mahdollisuus aidosti ja oikeasti ideoida!!

Ostin lähes teinille yöpöydän lampun (5€) johon uskon hänen ihastuvan ikihyviksi. Löysin pienille seikkailijaluonteisille sisaruksille merirosvoista kertovan kirjan (4€) ja toisesta pöydästä käyttämättömät pääkallohuivit (2x 1€), lahjaan liitin vielä pienen pussukan (0,20€) johon laitoin lasisia marmorikuulia ja helmiä (0,50€). Lisäksi keksin heille omat merirosvonimet jotka kirjoitin korttiin. Seikkailu alkakoon!!

Kaikki lahjat on paketoitu ja aattoon on neljä päivää. Muutama kakku kyllä vielä olis...

tiistai 16. joulukuuta 2014

Kuinka paljon ihminen voi maksaa lainaa?

Kalterit on pystytetty. Vuodelle 2015 riittää tekemistä, ja niin riittää myös viidelletoista muulle vuodelle, jos suunnitelmassa pysytään.

16.12.2014 asuntolainaa on jäljellä 58956,13€ (Kaikkea lainaa ei siis ole vielä nostettu)
Lainan lyhentäminen on myös aloitettu. Asunto vapautuu vuoden vaihteessa ja remontit alkavat sitten. Olen pyöritellyt mielessäni vuoden 2015 tavoitteita, Olen pohtimut mitä kaikkea remonttia ja kalustehankintoja on edessä, mutta moni asia on vielä hämärän peitossa. Esimerkiksi lattian kohtalo selviää vasta muovimaton poistamisen yhteydessä. Jos lattia on lakattu, maksaa sen hiominen ja lakkaaminen 22€ neliöltä, eli hintaa tulee lattialle n. 1100€ ja jos se on maalattu, on lattian hinta 32€ neliöltä ja summa hiipii 1600 euroon. Budjetointi remonttia varten on siis hankalaa.

Jo ensimmäisen lyhennyksen tehneenä asuntolainakonkarina (165 erää edessä) voin kertoa, että kismittää ajatella olevansa tämän hankkeen kanssa naimisissa niin pitkään. Laskin jo, että voisin kiihdyttää lainan maksua esim. 200€/kk lyhennyksillä ja lyhentää laina-aikaani siten huomattavasti.

Kysymys kuuluukin siis, kuinka paljon ihminen voi lyhentää? Nykyisellään asumiskustannuksiini menee 19% (puhutaan siis vuokra-asumisesta). Tulevan laskelman mukaan laina 400€+ yhtiövastike 200€=600€ kipuaa asumiskustannukset 30% käteen jäävistä tuloista. Jos ajattelee, että velkojen lyhentämiseen minulla on mennyt useampi satanen kuukaudessa aiemmin, voisi ajatella, että velan maksua olisi mahdollista kiihdyttää huomattavasti. Ainakin 10% käteen jäävistä tuloista olisi mahdollista kohdentaa edelleen lainan maksuun. Mitä olet mieltä? Paljonko ihminen voi lainaa lyhentää lopun viimein?

2015 tavoitteet olkoon jaettu kahteen osaan. Alkuvuonna (tammi-kesäkuu) maksetaan mahdollinen remonttiin otettu velka pois ja säästetään se 2000€ hätävararahasto kasaan. Loppuvuonna (heinä-joulukuu) kiihdytetään lainan maksua urakalla. Kuinka paljon? Op:n maksusuunnitelman mukaan olen ensimmäisen vuoden jälkeen maksanut lainaa 4166,76€. Sehän on selvä, että ensimmäinen kalteri on saatava matalaksi. 5000€ siis ainakin. En kyllä tiedä mistä, mutta jotenkin minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että joskus laskeskelin, että teoriassa minulle jäisi 10000€ vuodessa rahaa säästöön jos eläisin järkevästi. Vai liittyiköhän tämä siihen, että ennen tienasin lisätyöstä n. 10000€ vuodessa. Tiedä häntä sitten, mutta kymppitonni olis kyllä kova.

Laskutilille siirrettävää summaa on kasvatettu. Nyt sinne menee 1200€/kk. Jos tuloa on n. 2000€ jää sitten 800€ josta elämiseen menee teoriassa 400€ ja oikeasti 600€ (bensat ja joka lähes joka kuukausi jotakin yllättävää.) eli kyllä se pari sataa pitäisi irrota.

Mitä jos... Mitä jos tekisinkin niin, että loppuvuoden lisälyhennysmäärä muodostuisikin kaavasta:
10 000€ -(remonttikulut+2000€hätärahasto)=lisälyhennystavoite
Miltä kuulostaa?