torstai 29. elokuuta 2013

Tyytyväistä hyminää..

Veli Velkainen pyysi katsomaan laskureita tarkemmin. Minäpä katsoin. Tajusin laskea velat aikanaan kaikki osamaksuja jne. myöden yhteen, vasta siinä kohtaa kun autolaina ja muutama osamaksu oli hoidettu. Tuntui siltä, että olen tuijotellut tuota samaa 7000€ summaa jo piiiitkän aikaa. Jäljitin laskelmiani taaksepäin ja laskin, että enimmillään olen ollut yhteensä 13100€ velkaa. Nyt kun päivitin tickerin näyttämään kokonaissummaa, tuntuu paljon paremmalle. 54% veloista maksamatta. 46% maksettu! Luultavimmin siis tulevan palkan yhteydessä puoliväli on saavutettu. Kyllä se vanha sanonta vaan pitää paikkaansa; Kun näet ikävän tilanteen tai asian, muuta näkökulmaa niin heti näyttää paremmalta.

tiistai 27. elokuuta 2013

Taas näitä päiviä...

...kun tuntuu, ettei tästä mitään tule. Lainaa vaan on, eikä se siitä vähene. Vai väheneekö? Palkkapäivään on matkaa vielä muutama viikko ja tuntuu, ettei mihinkään ole varaa ja kuluja näkyy vaan jokapuolella. Huoh. Mulla taitaa olla velka-ähky.

torstai 22. elokuuta 2013

Risteys

Olen pohtinut jo hetken aikaa elämäni todellista suuntaa. Nyt tuntuu siltä, että tarvitaan muutoksia. Sitä en aivan tarkkaan osaa kertoa millaisia muutoksia kaipaan. Ehkä ne liittyvät asumiseen, työhön ja harrastamiseen tai elämään yleensä. Aiemmin kerroin hieman lomamatkastani joka kesti reilun kuukauden. Reppureissaamasta palatessani suhteeni maalliseen omaisuuteen muuttui jollain lailla. Palattuani kotiin vein 10 isoa muovikassillista vaatteita hyväntekeväisyyteen. Matkallani en kohdannut juurikaan taloudellisessa ahdingossa painivia ihmisiä, en nähnyt nälänhätää tai vastaavaa. Silti tuntui tärkeältä pohtia matkan aikana omaa arvomaailmaani ja sitä, mikä minulle merkitsee.

Keskeisimmäksi havainnoksi muodostui aika. Haluaisin, että minulla olisi aikaa itselleni, ystävilleni, harrastamiselle ja vapaa-ehtoistoiminnalle. Aiemmin olen ollut aika uraorientoitunut ja työkeskeinen ihminen. Olen kokenut, että työ määrittää identiteettiäni. Nyt ensimmäistä kertaa elämässäni olen tilanteessa, jossa ajattelen, etten haluaisi edes mennä töihin. Huomaan myös, että taloudellinen riippumattomuus kiinnostaa enemmän kuin aiemmin. Toki par'aikaa suorittamani opinnot tarjoavat minulle uudenlaisia mahdollisuuksia mm. toimia yrittäjänä. Silti nyt työnteko tuntuu epämukavalta ja toisaalta opinnotkin ovat pahasti jäljessä. Olen selvitellyt opintovapaan mahdollisuutta ja laittanut jo menemään anomuksen koulutusrahastolle aikuiskoulutustuesta. Katsotaan mitä päätös sanoo ja kuinka paljon tukea opintoihin olisi mahdollista saada. Tai voinko saada lainkaan. Jos niin käy, että jään opintovapaalle, menee velkojen maksusuunnitelmat taaaas ihan uusiksi, mutta ehkä olisin sen valmis kestämään jos se kerran tarkoittaisi ajanhallinnallisesti ja psyykkisesti positiivisia asioita. Haluan olla niin innoissani ja ahkera opinnoissani kuin mitä oikeasti olen. Nyt tuntuu, että alisuoriudun.

lauantai 17. elokuuta 2013

Tilannekatsaus

Velkojen kokonaismäärä ei kyllä todellakaan ole laskenut. Siitä kuitenkin olen iloinen, ettei tilanne ole kesän jälkeen heikompi kuin ennen kesää. Jos mietitään esimerkiksi viime kesän tilannetta, olin palannut nollapisteeseen kaikkien maksujen kanssa. Nyt voidaan yhteenvetona todeta muutamia uusia juttuja. 

  • Tästä lähin säästötilille menee 100,00€ kuukaudessa automaattisesti päätyöni palkkapäivänä.
  • Lisäksi sinne ohjautuvat palkkatulot kakkosduunista. 
Tänään olen menossa välivuoroon kakkosduuniin. Tästä 10h vuorosta tulee pari sataa. Kokonaistulothan kakkosduunista on parhaimmillaan ollut 10 000€ vuodessa. Saattanee siis olla, että loppuvuoden aikana sinne voi hyvinkin kertyä esim. 4000€ rahaa.

  • Tilipäivän koittaessa tilillä olevat rahat (oli sitten kyse 50 eurosta tai 50 sentistä), siirretään säästötilille.
  • En nosta säästötililtä rahaa ennen kuin siellä on riittävästi rahaa loppujouston kuittaamiseen.
Haasteeksi nouseekin nyt oman taloudellisen käyttäytymisen muuttaminen. Aiemmin lisätulot ovat olleet "pelastava enkeli" tai "pientä ylimääräistä" tilanteesta riippuen. Nyt ajattelen, että lähtökohtaisesti minun pitäisi tulla jo toimeen omalla peruspalkallani. Tätä on syytä opetella, vaikka se tarkoittaisikin sitten luottokortin kanssa puljaamista hieman. Siitä olen saanut hyvää harjoitusta. 

Pakko nyt kuitenkin vielä yhtä asiaa hehkuttaa. Kaikki osamaksut on maksettu! Olen velkaa vain pankille! Ja koska luottokortti 1 ja jousto on samasta pankista, olen velkaa vain yhteen paikkaan, Osuuspankkiin! Hyvä minä! Hitaasti mutta varmasti! :)


Velka 1: Ellos; jäljellä 0€
Velka 2: Net Anttila; jäljellä 0€
Velka 3: Autolaina; jäljellä 0€
Velka 4: Visa; jäljellä 600€
Velka 5: Master; jäljellä
Velka 6: Joustoluotto; jäljellä 6 603€
Velka 7: Klarna; jäljellä 0€
___________________________________
Velkoja yhteensä; 7 203€

Tavoitteita:

1. Eroon pikavippikierteestä (toteutui 11/2011)
2. Opintolaina maksettu (toteutui 12/2011)
3. Luottokortti 2 maksettu (toteutui 2/2012)
4. Luottokortti 1 maksettu (toteutui 5/2012)
5. Luottokortti 1 maksettu uudelleen (toteutui 4/2013)
6. Osamaksuista päästy eroon (toteutui 8/2013)
7. Autolaina maksettu (toteutui 4/2013)
8. Joustoluotto maksettu
9. 2000e hätävara rahasto kerätty
10. Asuntosäästäminen aloitettu
11. Luottokortti 1 maksettu uudelleen

Ps: Säästötilin saldo on 110€

maanantai 12. elokuuta 2013

Hyvää syksyn alkua kaikille!

Heipparallaa!

Lomamatka on nyt takanapäin! Kokemus oli mahtava ja irtiotto oli todellinen. Raha-asioita ei tullut juurikaan murehdittua, vaikkakin ajattelin niitä jonkin verran. Matkan aikana kului odotettua vähemmän rahaa eikä yllättäviä lisäkustannuksiakaan tullut. :) Paluupäivänä maksoin kaikki osamaksulla ostamani matkatarvikkeet pois. Eli matkaa varten otettua lisävelkaa ei enää ole. Olen hyvin tyytyväinen.

Tarkemmat tilastot tulevat seuraavan palkan yhteydessä loppuviikolla. Kokonaistilanne aukeaa siis silloin.

Yhdesstä ryhtiliikkeestä haluaisin kuitenkin kertoa teille jo nyt. Minulla on kaksi tiliä. Käyttötili ja säästötili. Molemmat näkyvät verkkopankissa ja olen voinut siirtää tileiltä toiselle rahaa suhteellisen helposti. Joka palkasta menee 100,00 säästötilille ja kakkostulot menevät sinne automaattisesti. Säästötilillä on myös parempi korko. Kuitenkin, lähestulkoon poikkeuksetta, olen nostanut säästötilille kerryttämiäni rahoja jatkuvalla syötöllä pois. Miksi? Koska se on ollut mahdollista. Vähän siis sama homma kuin sen kulutusluottoni kanssa. Nyt soitin tänään pankkiin ja muutin asetuksia niin, etten voi enää nostaa säästötililtäni rahaa verkkopankissa. Minun pitää mennä pankin kassalle voidakseni nostaa rahaa tililtä. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi tulla toimeen nykyisillä kuukausituloillani ilman säästötilin sisältöön kajoamista. Katsotaan kuinka käy... :)

Kaikki lähti taas tarkanmarkan uutiskirjeen hyvästä artikkelista.. jos et vielä ko. settiä tilaa sähköpostiisi, suosittelen. Ilmaismainosjutut ovat suhteellisen turhia, ainakin itselleni, mutta pidemmät jutut on hyviä! Ps. Lempparibloggaajani saiturikin palaa aalloille. Tästä tulee niin hyvä syksy! :)

torstai 11. heinäkuuta 2013

Hiljainen heinäkuu..

Hei taas pitkästä aikaa. Raha-asioiden pohdinta on jäänyt taka-alalle näin kesällä. Tämä johtuu varmaankin osittain siitä, että olen tehnyt uutta velkaa teiltä kaikilta salaa. Tällä kertaa en kuitenkaan ole lainkaan harmissani. Ensimmäisen kerran koen, että velka jota olen tehnyt on ollut todellinen sijoitus hyvinvointiini, eikä minua kaduta. Taloudellinen tilaneeni on kuitenkin ollut ihan hyvä, ja olen saanut yllättäviäkin isohkoja menoeriä katettua pikkupuskurilla jota olen tässä lainojen lyhentämisen ja uuden velan tekemisen yhteydessä luotua. Lupaan elokuun lopulla /syyskuun alussa antaa todellisen katsauksen tilanteestani. Pieniä ilon aiheita kuitenkin on. Auto on huollettu ja huolto on maksettu (ilman visaa!). Net Anttila on maksettu edellä aikataulua! Puhelimenkin viimeinen lyhennys on suoritettu ja näinollen puhelinlasku on jatkossa puolet pienempi.

Sitten siitä lisälainasta. Olen lähdössä elämäni ensimmäiselle pitkälle lomamatkalle. Matkaan lähden veloista huolimatta huokein mielin muutama lantti taskussani. Pian matkaan lähdön jälkeen koittaa palkkapäivä ja tililtä katoaa vain 550€ joka menee joustoluottoon ja eläkesäästöön. Kaikki muut rahat ovat matkakassaa, sillä kaikki laskut on jo maksettu etukäteen. Tuota uutta velkaa on tullut siinä muodossa, että olen ostanut elinikäisiä tarvikkeita matkalleni osamaksulla. Nämäkin kyllä tulee syksyn aikana maksettua pois. Voihan toki olla, että jos yllättäviä sairaanhoitokustannuksia reissussa tulee, tulen hullun visalaskun kanssa kotiin, mutta sitten se on varmaan ollut sen arvoista.

Tilanne hykerryttää minua erittäin paljon. Minulla on sellainen olo, että olen tainnut oppia jotakin. Olen säästänyt rahaa pikkuisen joka kuukausi ja niillä olen ostanut tarvikkeita matkalleni pikkuhiljaa. Nimimerkillä; matka alkaa ensi viikolla, mutta maitohappobakteerit ostin jo maaliskuussa. :) Jälkikäteen tarkasteltuna voidaan toki sanoa, että jos olisin saanut säästettyä vielä hieman, ei lisävelkaa varmaankaan olisi tarvinnut ottaa. Nyt kuitenkin iloitsen tilanteesta jossa olen.

Väistämättäkin tulee mieleeni toissakertainen lomamatkani josta on toki jo aika kauan aikaa. Keväällä 2010, (härreguud!) olin silloisen miesystäväni kanssa lapissa. Hotellin pihaan saapuessamme lähetin tekstarilla lainaviestiä vippifirmaan kokeillakseni, oliko pari päivaa aiemmin maksamani lasku kirjautunut jo järjestelmään. Saisinko jo uutta vippiä. Onneksi oli. (Tai niin ajattelin silloin...) Muussa tapauksessa olisin ollut siinä hotellin pihalla suksineni tili nollilla, lompakossa muutama kymppi, visa tapissa ja vain hotellihuone maksettuna. Viiden päivän rinneliput, ruoat ja paluu matkan bensat riippuivat tuosta lainapäätöksestä. Ajatella, että tosiaan lähdin sinne reissuun tästä huolimatta. Kun en osannut vaan sanoa ei. Olen joskus miettinyt, mitä olisi käynyt jos en olisi sitä vippiä saanutkaan. Olisinko kertonut miehelle? Olisiko tilanne muuttunut jo aiemmin? Tai sitten olisin vaan halunnut hiihtää ensimmäisenä päivänä ja koittanut hakea lainaa taas uudelleen.. ja sitten rinteeseen. Kiva reissu oli, ei siinä mitään, mutta sen jälkeen olin vielä karmeammassa kusessa.

Nyt uusi ajatukseni on, että onnen kokemuksista ei pitäisi joutua kärsimään jälkikäteen.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Suunnittele, suunnittele, suunnittele!!!!!

Visa vinkui tänään viidellä kympillä! Eikä edes kannattanut! Ehkäpä muistan tämän kokemuksen ikuisesti? Silloin tapahtuma olisi tosiaan sen arvoinen! Äitien päivä= siskonpojan synttärit, äitienpäivä + isän jo menneet synttärit. Kiireissäni en ollut hommannut mitään lahjoja, siispä menomatkalla piipahdin aabeecee -asemalle. Paha moka. Kaikkea kivaa löytyi, mutta loppusumma oli rakettitieteellinen. Tässä huomioitavaa erityisesti oli se, että lahjapussit ja kortit maksoivat yhteensä 20€. Eli jos olisin askarrellut kortit ja paketoinut kotona, olisin päässyt paljon pienemmällä rahalla. Näpäytyksen sain kun sisarenpoika kaivoi pussukastaan "täytejutun" kun alkuperäinen lahja oli mielestäni "liian pieni". Sinne se jäi saippuakuplia puhaltamaan. Oli kuulemma paras lahja. ...ja se saippuakuplajuttu maksoi vähän päälle euron. Hahhahhah!