Olen kolmekymppinen typeristä veloistaan niskalenkin ottanut nainen. Maksoin 14 000€ turhaa velkaa pois 33 kuukaudessa. Lottovoiton haaveilu on loppunut jo aikaa sitten. Blogi kertoo asuntolainan maksusta ja taloudellisesta tasapainoilusta. Toiveena on tasapainoinen talouselämä ja säästäminen.
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Säästöihin kajottu. Nyt melkein itkettää, no ei ihan. Laskut on maksettu.
No niin. Tänään on käyty pankissa valuuttaa siirtelemässä tililtä toiselle. Laskut on maksettu ja tukipäätöstä odotetaan edelleen. Muutin suoravelotussopimukset menemään tuolta laskutililtä. Kyllä hieman korpesi katsella säästötilin saldoa tekosieni jälkeen. Nyt ei auta muu, kuin odotella sitä tukipäätöstä. Jos se ehtii, on seuraavan tuen tuloon aikaa vielä 22 päivää. Edelleen odottelen kuitenkin niitä viimeisiä kilometrikorvauksia. Muuten saattaa piakkoin käydä niin, että viimeinenkin 180€ katoaa säästötililtä "parempiin suihin". Kasviskaalikeitto tuossa porisee liedellä. Pakkaseen menossa n. 10 annosta ruokaa. ja annoksen hinta on n. 20snt. Harmi vaan, että seuraavat pari päivää on luvassa koululounasta ja täytynee jostain kolikkokiposta noukkia 2x2,65€ lounaita varten. Autossa on bensaa onneksi vielä reilusti yli puoli tankkia joten kouluun saakka päästään molempina päivinä (...ja ehkä vielä takaisinkin.)
Tunnisteet:
opintovapaa,
pohdintaa,
seuranta,
säästäminen,
tavoitteita
tiistai 8. lokakuuta 2013
Laskutili avattu
En ymmärrä miksi en ole tehnyt tätä aiemmin, vaikka olen asiaa pohtinut ja pähkinyt vaikka kuinka paljon matkan varrella. Nyt avasin verkkopankkiini laskutilin. Huomenna menen pankkiin ja nostan sieltä säästötililtä ensimmäisen kuukausisetin laskutilille (=800€) Laskin, että puhelin, sähkö, asuminen, eläkesäästö, liiton jäsenmaksu, vakuutukset, katsastus ja auton huolto jaettuna kuukausittaisiin kustannuksiin tulisi katettua tuolla summalla. Sitten kun ensimmäinen tuki aikanaan tulee, kompensoin toivon mukaan tuota säästötilille syntyvää lovea. Nyt tämä ressi alkaa vaan käydä täysin turhaksi. Maksamattomat laskut (vaikka eräpäiviin on vielä päiviä) aiheuttavat näppyjä naamaan niin paljon, että järki lähtee. En pysty keskittymään mihinkään kun raha-asiat pyörii mielessä. Jospa nyt sitten tulisi vähän helpotusta tilanteeseen.
Toiveena on, ettei tarvitse enää käyttää erillisiä "laskujenmaksupäiviä" tai odottaa seuraavaan palkkapäivään autonhuollon kanssa, vaan pikkuhiljaa tämä tili tasapainottaa tilannetta. Katsotaan..
Toiveena on, ettei tarvitse enää käyttää erillisiä "laskujenmaksupäiviä" tai odottaa seuraavaan palkkapäivään autonhuollon kanssa, vaan pikkuhiljaa tämä tili tasapainottaa tilannetta. Katsotaan..
Tunnisteet:
budjetti,
huolestuttaa,
opintovapaa,
pohdintaa,
tavoitteita
sunnuntai 6. lokakuuta 2013
Ra(u)hattomuus.
Vastaavanlaisesta rahattomuudesta on hetki vierähtänyt. Lompakossa rahaa pari kymppiä ja tilillä puolitoista euroa. Säästötiliin kajoan vasta jos on ihan pakko. Toisin sanoen jos maanantaina 14. päivä ei ole saapunut vielä kilsakorvaukset ja päivärahat. Sitten marssin pankkiin ja siirrän tilille lainoihin ja laskuihin tarvittavat rahat. Jos korvauksia ei tule riittävästä (niin kuin ei tulekkaan) siirrän puuttuvan summan. Säästötililtä en kuitenkaan haluaisi nostaa rahaa ruokaan/tupakkaan. Niihin haluan rahat kerätä jotenkin muuten.
Vaikka rahapussissa on tosiaan tuo 22,50€, alkaa silti jo hikoiluttaa. Puhuin äitini kanssa lauantaina puhelimessa ja hän tilaili suursiivousta kotiinsa. Ehdotin, että olisin voinut mennä heti tänään. Hän sanoi, ettei vielä kannata kun taloyhtiössä on remontti vielä kesken. Minua kismitti. Rahaa olisin tarvinnut. Hän kysyi, että millainen rahatilanteeni on ja sanoin, että ihan ok. Näin sitä aikuinen ihminen ei kehtaa sanoa, että perseestä se on. Toki, enpä ole koskaan ennenkään sanonut. Eivätkä he tiedä veloista mitään. Viimeksi olen tainnut rahaa ottaa taloudellista tukea vastaan vanhemmiltani vuonna 2005. Silloin tein pyhän lupauksen, etten enää koskaan. Siihen liittyi niin valtava syyllisyys, että sitä on hankalaa sanoin kuvailla.
Laitoin muutamat korut myyntiin kirppispalstalle. Äidiltä saatuja, ja siitäkin poden syyllisyyttä. Tokikaan ei ole kyseessä perintökoruja, vaan ihan puhtaasti valmistujais- ja ylioppilaslahjaksi saatuja. Pronssia ja kultaa aina lahjaksi on tullut, vaikken ole koskaan mitään muuta kuin hopeaa käyttänyt. Toisin sanoen kaikkia koruja on käytetty ehkä kerran. Itse en ainakaan niiden menettämistä jää kaipaamaan, enkä usko että hänkään asiaa huomaa. Pölyttyvät vain laatikossa. Silti minulla on huono omatunto.
Vaikka rahapussissa on tosiaan tuo 22,50€, alkaa silti jo hikoiluttaa. Puhuin äitini kanssa lauantaina puhelimessa ja hän tilaili suursiivousta kotiinsa. Ehdotin, että olisin voinut mennä heti tänään. Hän sanoi, ettei vielä kannata kun taloyhtiössä on remontti vielä kesken. Minua kismitti. Rahaa olisin tarvinnut. Hän kysyi, että millainen rahatilanteeni on ja sanoin, että ihan ok. Näin sitä aikuinen ihminen ei kehtaa sanoa, että perseestä se on. Toki, enpä ole koskaan ennenkään sanonut. Eivätkä he tiedä veloista mitään. Viimeksi olen tainnut rahaa ottaa taloudellista tukea vastaan vanhemmiltani vuonna 2005. Silloin tein pyhän lupauksen, etten enää koskaan. Siihen liittyi niin valtava syyllisyys, että sitä on hankalaa sanoin kuvailla.
Laitoin muutamat korut myyntiin kirppispalstalle. Äidiltä saatuja, ja siitäkin poden syyllisyyttä. Tokikaan ei ole kyseessä perintökoruja, vaan ihan puhtaasti valmistujais- ja ylioppilaslahjaksi saatuja. Pronssia ja kultaa aina lahjaksi on tullut, vaikken ole koskaan mitään muuta kuin hopeaa käyttänyt. Toisin sanoen kaikkia koruja on käytetty ehkä kerran. Itse en ainakaan niiden menettämistä jää kaipaamaan, enkä usko että hänkään asiaa huomaa. Pölyttyvät vain laatikossa. Silti minulla on huono omatunto.
Tunnisteet:
huolestuttaa,
kekseliäisyys,
pohdintaa,
säästäminen
lauantai 5. lokakuuta 2013
20 asiaa rahasta.
Matkin, olenhan apina. Idean tehtävään sain täältä.
- Toimeentulo
- Tavoite
- Velka
- Säästäminen
- Elämän hallinta
- Aikuisuus
- Tasapaino
- Luottamus
- Itsenäisyys
- Varautuminen pahan päivän varalle
- Oma vakuutus
- Pelinappuloita
- Köyhyys
- Sijoittaminen
- Onnistuminen
- Mahdollistaja
- Raha tulee rahan luo
- Kokemukset
- Omaisuus
- Maallista
Olipa hankalaa.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
29 päivää ensimmäiseen tukeen? Verottomien tulojen analyysiä.
Hakemukseni on ollut nyt käsittelyjonossa 31 päivää.
Edelleen jännittää kovasti, että miten tässä käy. Siksi erityisesti huolettaa,
että pahimman skenaarion mukaan säästöni ehtii mennä nollille ennen kuun loppua
ja sitten vielä joudun käyttämään luottoa siihen saakka kunnes ensimmäinen tuki
tulee. Edelleen kuitenkin yritän valaa itseeni uskoa siitä, että päätös tulisi
pian. Päätöstä odotan ennen kaikkea siksi, että saisin varmuuden tuen määrään
ja toisaalta ihan vain mielenrauhan vuoksi. Mitään estettä tuen saamiselle ei
kuitenkaan ole, sillä ennakkopäätös on jo olemassa. Mutta suuruus ja päätöksen
tulopäivä… ehtiikö ennen lokakuun loppua?! Plussana kuitenkin nyt se, että
lähtötilannehan on paljon parempi kuin mitä olettaa saattaisi. Nyt huomaa, että
minua tosissaan huolettaa koska visa ei ole tapissa, vaan höyläysvaraa on se
koko 1000€ ja säästössäkin on melkein se 1000€.
Lisätuloja olen onnistunut saamaan ihan kohtuullisesti
muutaman viikon aikana. Käytännössähän olen oikeastaan käynyt lisätuloilla
kaupassa, koska kaikki tilillä olleet rahat on menneet laskuihin (johtuen visan
ylimääräisestä lyhennyksestä.) Lisäksi tiliä on verottanut vuodenvaihteen pieni
matka. Matka kustansi vain 150€. Kyseessä on kolmen päivän täysylläpitoreissu
joten summaa en pitänyt kohtuuttomana.
Olen tienannut kolmen viikon aikana ikkunanpesulla,
siivoamisella, autokuskina toimimisella, sämpylöiden leipomisella ja talvitakin
myymisellä…tatta-da-daa: 125€ +2x dermosilin käsisaippuaa, käsilaukun, mekon ja
lounaan. Tämä on mielestäni todella hyvin!
Rakas verottaja, mikäli luet tätä nyt… anna anteeksi.
Toim. huom: mekko ja laukku olivat siis käytettyjä ja sain ne siivouspalkkani kylkiäisenä.
Toim. huom: mekko ja laukku olivat siis käytettyjä ja sain ne siivouspalkkani kylkiäisenä.
Tunnisteet:
kekseliäisyys,
opintovapaa,
palkkapäivä,
tunnustuksia
Herranjestas!!!
Olen pitänyt tarkkaa kirjaa kuluistani kuluneen muutaman
viikon aikana. Toisin sanoen, olen koonnut kuitteja epänääräiseksi kasaksi
rahapussiini ja sitten olen sopivin aikavälein näpyttänyt niitä exceliin. Nyt
tein sen taas. Tässä kaaviossa ei ole mukana lainan lyhennyksiä lainkaan.
Ainoastaan kaikki muut kustannukset. Herranjestas kun mä järkytyin.
Arvatkaapa
mikä se oli joka minua yllätti? No tuo muut kategoria. Minulla kului ko. aikana
saman verran rahaa ruokakauppaan ja muut kategoriaan. Summa on 100€.
Kauppakuiteissa oli karkkia, lounasta (eväät oli unohtuneet kotiin), ja
limpparia. Täysin turhaa… Ainut järkevä oli kummipojan lahja 20€. Mutta
silti!!!
Tunnisteet:
budjetti,
hups,
seuranta,
tunnustuksia,
yllätys
lauantai 28. syyskuuta 2013
Mielikuvitusmatka tulevaisuuteen.
On vuosi 2018.
Olen onnellinen. Minulla on oma koti johon velkaa, muttei velkataakkaa. Tavaraakaan kotona ei ole taakaksi saakka. Kotini on lastattu tarpeellisilla ja käytännöllisillä tavaroilla. Harrastan paljon asioita ja olen terve. Käyn töissä ja työ on mielekästä ja haastavaa. Minulla on pieni yritys joka tuottaa lisätuloa oman työn rinnalla. Yritykselle voin tehdä töitä silloin kun siltä tuntuu.
Minulla on pankkitililläni aina rahaa. Euro taikka kaksi, mutta koskaan se ei ole miinuksella. Minulla on säästötilillä hätävara rahaa 5000€ jos auto hajoaa tai kissa sairastuu. Lomamatkailu ja kulttuurien haisteleminen on minulle mahdollista, koska osaan säästää. Minulla ei ole osamaksuja, kytkyjä tms. haaveilen sijoitusasunnosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
